Piirtotyyli on lievästi sanottuna yksityiskohtaista. Miljöö on aina piirretty jopa tarkemmin kuin ihmiset. Kattokruunun jokainen kristalli on varjostettu yksitellen. Ei voi kuin ihailla jälkeä! Ihmisten yksityiskohtien puutosta korvaa Morin kyky pienillä eleillä ja ilmeen vaihdoksilla kuvata henkilöhähmon tunnetiloja täsmällisesti ja niissä ei ole epäselvyyksiä. Muutenkin tämä manga on erityinen verrattuna muihin, sillä tarinaa ei sinänsä kerrota puheella, vaan yksinomaan kuvilla.
Ensimmäisessä osassa esitellään paljon hahmoja. William Jounsen perheen lisäksi esitellään tämän Intialainen ystävä prinssi Hakim, joka norsuineen ja haareminaisineen tulee englantiin aiheuttamaan kaaosta. Tämäkin herra viehättyy Emmasta! Esitellään myös Eleanor, jolle Herra Jounse haluaa Williamin naittaa.
"On vain yksi engalnti, mutta maa on jakautunut sisältä kahtia. Nimittäin yläluokkaan ja siihen kuulumattomiin, vaikka nämä puhuisivat samaa kieltä." - Herra Jones
Emman toisessa osassa Emman ja Williamin suhde saa vastustusta perheeltä. Työnsä menettäneenä Emma tekee päätöksen Williamin ja tämän suhteesta toivottomana ja lähtee pois.
Emmassa on ihanaa kuinka yksikään hahmo ei ole samannäköinen ja luonteet ovat niin yksilöllisiä! Paitsi haareminaiset, mutta se on heidän juttunsa. He liikkuvat ja ovat kuin yksi ihminen. Tässä osassa pidän erityisesti Crystal palacesta sekä illallisesta, missä näkyy viktoriaanisen ajan ruokakulttuuria. Oli myös ihanaa, että Emman lapsuutta valoitettiin ja miksi tämä on niin arka.
"Astuin sivuun koska kyse oli Williamista, jos noin helposti luovutatte, minä näytän naurettavalta!" - Prinssi Hakim
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti