keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Mari Manninen: Yhden lapsen kansa ~ Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret

Olen kiinnostunut Aasian maista ja kyseinen tieto Finlandia ehdokas sattui kirjastosta käteen. Yhden lapsen politiikasta on paljon puhetta, mutta usein ne ovat värittyneet ihmisten uskomuksilla ja varsinkin länsimaisessa mediassa korostettu ainoastaan pakko abortteja. Päätin siis lukea teoksen ja katosa, jos se kertoisi muistakin näkökulmista.

Kirjassa pidin siitä, että kanta todellakin on monipuolinen. Kyseessä on oikeastaan kokoelma yksittäisistä kiinalaisista ja heidän kokemuksestaan yhden lapsen politiikasta, ja miten he ovat siitä selviytyneet, ja miten se on vaikuttanút heidän elämäänsä. Tämä on mielenkiintoista, mutta ei anna välttämättä kunnollista kokonaiskuvaa, mikä sinänsä on sääli, sillä aihe on erittäin mielenkiintoinen. Toisaalta on tämä parempi kuin Kiinan valtion tekemät omat tilastot.

Itseasiassa henkilökohtaisesti pidin tärkeänä vain alku tekstiä jossa annettiin faktat. kerrottiin tiedot siitä, mistä oikein on kyse tässä 35 mittaisesta kokeilusta ja lyhyesti annettiin kuvausta tulevista haastatteluista. Ongelmana ehkä oli se, että tämä oli massalle kirjoitettua, ja lähteiden käyttö olisi saanut minun mielestäni olla runsaampaa.

Pidin erityisesti Kurittomat kappaleesta, jossa kerrotaan hemmotelluista Kiinalaislapsista. Totuushan on aina vähän eri asia. Länsimaissa on uutisoitu röyhkeä käytöksisistä ainokaisista, mutta se ei ole enemmistö. Se että Kiinassa on ainut lapsi tarkoittaa myös sitä, että kaikki paineet kasautuvat yhdelle lapselle. Koulua käydään aamusta iltaan ja arvosanat ratkaisevat tulevaisuuden.

Mahtavaa oli myös saada kuulla suuresta määrästä naimattomia naisia. Länsimaisessa mediassa puhutaan paljolti vain naimattomista miehistä. Kuitenkin Kiinalla on myös se ongelma, että korkeasti koulutetut naiset eivät löydä miehiä, ja tämä on ongelma varsinkin pääkaupunki seudulla. Miehet jotka eivät löydä naisia ovat usein alhaisesti koulutettuja ja maaseudulla asuvia. Sinkkuelämä on uusi termi Kiinassa, mutta se on yhä useammalle (varsinkin naiselle) oma valinta. Tosin raskas sellaine, sillä

Oli myös mukava tietää Kiinalaisista tavoista!

En pitänyt siitä, että kirja referoi itseensä. Esimerkiksi katso tämä kohta tällä sivulla tai tästä puhuttiin jo tällä sivulla mene ja katso. Koin sen turhaksi ja ne olisi voinut jättää huoletta pois.

Onneksi olkoon Kiina! Olette siirtyneet yhden lapsen politiikasta kahden lapsen politiikkaan.
PS. Toivottavasti vanhustenhoito ja eläkkeet ovat kunnossa.