keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

The Handmaiden 아가씨 (Lady)

Elokuva- arvostelu/hehkutus/hypetys. Kävin Mimmin kanssa katsomassa Etelä-Korealaisen elokuvan, joka vihdoin tuli Suomeen. Täytyy myöntää, etten ollut kuullut tästä, mutta kun sain tietää ajattelin, että tuo täytyy käydä katsomassa hinnasta mistä hyvästä. Voisin maksaa tästä kokemuksesta melkeinpä minkä tahansa pyydetyn hinnan. Olo elokuvan jälkeen on vapautunut ja suorastaan älykäs. Elokuva antaa niin paljon aivoille oivaltamisen mahdollisuuksia, sekä suurin osa asioita jätetään oman päättelemisen armoille, mutta niin että miettiessä kyllä ymmärtää. Juoni kuvaus on lyhyt. En halua spoilata mitään.

Kuvaus: Hideko on eristyksissä kasvanut nuori leidi, jonka palvelijattareksi tulee Sookee niminen nuori nainen.

Juonenkäänteet ovat ihmeellisiä ja haastavat katsojan kerta toisensa jälkeen kyseenalaistamaan kaiken ja tulkitsemaan kaiken. Kuitenkin koko elokuvan ajan kokee, että haluaa ymmärtää. Miksi? Miksi tämä kaikki. Eitämä voi olla näin. Jos tämä on näin tämä on sairasta. Ei kaikki voi mennä näin. Ensimmäinen osa jättää sanattomaksi. Toinen osa jättää sanattomaksi. Kolmasosa aiheuttaa sellaisen puhetulvan, että tuntuu etten kykene kaikkea elokuvasta puhumaan etteivät vain sanat ja ymmärrys riitä. Etten minä riitä, mutta että kuitenkin kuitenkin saan oivaltaa.

Tulkinnallisuus ja se kuinka niin moni asia voidaan nähdä eritavoin ja kuinka jokaisella yksityiskohdalla on jokin merkitys. Kuinka mikään ei ole turhaa. Kuinka se haastoikaan aivoja niin monella tapaa. Kun kyseessä ei olekkaan elokuva, jossa on käytetty juoni ja yksityiskohdilla ei ole merkitystä. Tässä kaikella on merkitystä, mutta sitä ei tajua heti. Vasta myöhemmin yhdistelee asioita. Minä vielä seuraavanakin päivänä olen pohtinut ja löytänyt niin monia yksityiskohtia joilla on merkitystä. Esimerkiksi hieno punottu köysi Hidekon vaatekaapissa, korvakorut, taulut, kirjat, käärme, kengät, hansikkaat, kirsikkapuu ja tupakka. Nämä ovat vain konkreettisiä fyysisen ulottuvuuden symboolisia merkityksiä. Kaikki on yhteydessä kaikkeen. Mikään ei ole irrallista. Myös omalla tapaansa asioiden puuttuminen kokonaan tekee niiden merkityksestä vielä suuremman poissaolollaan. Aivan käsittämätöntä. Jo vain länsimaisesti tarkasteltaessa elokuvassa on niin paljon kaikkea puhumattakaan aasialaisen kulttuurin kautta katsottuna.

Elokuva on groteskiudessaan kaunis. Siinä on niin paljon kaunista, jota ruma korostaa, ettei voi kuin haukkoa henkeään. Pahoittelisin hypetystäni, mutten halua enkä pysty. Tämä oli pienelle minulle ehkä parhain elokuva, jonka elämäni aikana olen nähnyt. Erityisesti mieleeni jäi lukukohtaukset. Siinä esteettisyys ja ääni. Kuinka äänellä saa halun syttymään. Kuinka halu ohjaa niin paljon. Kuinka rakkaus on julma. Kuinka se käyttää. Kuinka kauneutta on niin paljon, niin pienissä asioissa.

The Handmaidenin soundtrack antaa kylmiäväreitä ensimmäisestä sävelestä viimeiseen. Jokainen kappale on kaunis, mutta pienellä surullisella alavivahteella. En voi kuin vain kertatoisensa jälkeen kuunnella. Palata niiden sävelten siivittämänä elokuvan pieniin yksityiskohtiin ja kokonaisuuksiin.

Kannattaa varautua väkivaltaan, sekä puhtaaseen seksiin valkokankaalla. On mielenkiintoista kuinka poikkeuksellisesti seksuaalisuus on niin suorasti esitetty ja kuvattu, kun taas väkivalta on hieman sellaista hienovaraista, että kaikkea ei näytetä ruudulla. Täysin päinvastaista kuin mihin on tottunut. Yleensähän kaikki väkivalta näytetään ja seksuaalisuus ja seksi jätetään katsojan arvailujen varaan ja niin, että ajattelee että näin tapahtuu. Asetelma on siis täysin päinvastainen normeihin nähden, ja se on omalla tapaansa shokeeraavaa, mutta niin nerokasta ja siitä vain nauttii. Elokuvan erotiikka on omaa luokkaansa, jossa on jotain vihjailevaa, mutta jotain niin konstailematonta ja suoraa. Se häkellyttää.

Kuten voi tekstistä lukea olen edelleen täysin haltioissani. The Handmaiden ei päästä otteestaan näin jälkeenpäinkään. Se vain on. Se pysyy. Tiedän että se on ajatuksissani pitkään. Haluaisin vain nähdä sen pian uudestaan.

En omista videosta tai musiikista mitään. 
Tämä on lempikappaleeni soundtrackiltä. My Tamako, My Sookee

Arvosteluasteikkoni ei riitä tälle elokuvalle. mutta täydet, ja vähän päälle.

2 kommenttia:

  1. Kuulostaa hyvältä - pitäisi katsoa jo ihan sen takia, etten ole tainnut ikinä nähdä korealaista elokuvaa ^^

    VastaaPoista
  2. Hei ihan mahtavaa jos saan yhdenkin ihmisen katsomaan tämän! Tää on niin huikee <3 Ja jos on jotain kysyttävää aasialaisesta kulttuurista tai koreankielestä niin rohkeesti vaa ^^

    VastaaPoista