Toivun

En ole koskaan ennen ollut sairaalahoidossa. Viime viikon torstaina kävi kuitenkin niin, että nielupaise uusi. Luulin meneväni tavanomaiseen mädänpoistoon sairaalaan, mutta päädyinkin tippaletkuun ja sain kuulla, että nielurisaleikkaus on minulla edessä illalla. Olo oli kuin puulla päähän lyödyllä. Leikkaus meni hyvin. Nyt olen sairaslomalla toipilaana, enkä saisi liikkua vielä viikkoon ulkona, mutta kuusi päivää pelkissä sisätiloissa on ollut yhtä tuskaa. Olo ei ole sellainen, että voisinkaan viettää aikaa ulkona, mutta tänään oli vihdoin ja viimein tarpeeksi hyvä olo, jotta uskaltauduin menemään upeaan keliin ulos. En saa vielä olla suoran auringon alla, mutta olin niin onnellinen. Ystäväni ja valokuvaajani Milla tuli vahtimaan etten riehu.

valokuvaaja: Milla Mykrä

Koskaan ei tiedä mitä elämässä tapahtuu. Mennään päivä kerrallaan eteenpäin, mutta välillä on hyvä muistaa: Aina ei ole aikaa. Se aika mikä meille annetaan käyttäkäämme se hyvin. Käytetään se siten, että meillä on hyvä olla itsemme kanssa. Että olemme onnellisia tai että päivästä löytyy edes yksi syy hymyyn.

valokuvaaja: Milla Mykrä

Vaikka sanon, ettei aina ole aikaa. on muistettava että vielä tässä ollaan nuoria. jos hyvä/huono tuuri käy olen elänyt vasta yhden viidesosan elämästäni. Minulla ei ole kiire. Ei ole kiire perustaa perhettä tai mennä parisuhteeseen. Aion nauttia asioista, joista voin nauttia vain nyt. Kunhan ensin tervehdyn. Ehkä on aika mennä eteen päin henkisesti raskaista ajoista, siksi onkin hauska katsoa omaa kuvaa ja sitä kuinka kävelen kohti aurinkoista paikkaa.

valokuvaaja: Milla Mykrä

Toivossa on hyvä elää ja kuolla xoxo