Tee kirjasta pelisuunnitelma.
Lähtisin toteuttamaan peliä tarinapelinä. Kirjassa on hiano kartta, jota voisi hyödyntää pelissä. Pelissä jokainen päätös muuttaisi kohtaloa, ja lopputulosta, miten kaikki päättyy. Elikkä tarinaan pitäisi kirjoittaa lisää eri "polkuja", jotka johtaisivat joko samaan tai eri lopputulokseen. Olisi mukava suunnitella monta erilaista loppua.Ensimmäinen vaihe pelissä olisi valita millä hahmolla haluaa pelata ja siis mitä tarinaa seuraten. Vaihtoehtoina olisi Ardis (prinsessa), Dante (the hero), Reu (puuma), Linn (Danten sisko ja merirosvo kapteeni), Verna Capimont (Pahis). Elikkä pääsisi pelaamaan monella eri hahmolla, jolla joikasella on oma tarinansa ja juonenkäänteensä, ja mikä tärkeintä valintansa. Jokaisen näistä valinta ja ajatukset vaikuttavat lopputulokseen, eli periaatteessa loppu tuloksia on hyvin monta.
Peli lähtee käyntiin valittaessa hahmo. Lähdet hahmollasi liikkumaan ja tutkimaan ympäristöä. Keräilet tietoa. Sitä saatuasi tarina alkaa viedä hahmoa eteen päin ja valinnat alkavat tulla esiin. Lähteäkkö vaiko eikö lähteä? Karatakko vaiko eikö? Jokainen pelikerta olisi erillainen riippuen valinnoista. Sitten sitä mennään tarinan ja valintojen mukaan.
Lopetuksia olisi monia, mutta ns. täydellinen suoritus olisi "hyviksillä" herättää mifonki Ja säilyttää kaikki hengissä kuten kirjassa. Pahiksen paras lopetus olisi saavuttaa ikuinen elämä piittaamatta muiden kohtaloista ja tappamalla mahdollisimman monta vietonta.
Pelin ikäraja olisi k-16 sillä osittain valinnat voisivat johtaa väkivaltaiseen tai seksuaaliseen kanssa käymiseen, mikä ei välttämättä sovellu kaiken ikäisille. Tämä kunnioittaa ainoastaan kirjan tapaa kirjoittaa. Ps. Lisäisin paljon enemmän romantiikka mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, koska kirjan romantiikka oli kuin tuulesta temmattua.
Näin lopuksi pitää sanoa, että en pitänyt tästä kirjasta en sitten yhtään. Olihan kirjalla positiivisetkin puolensa, mutta niitä täytyi etsiä. Minusta koko kirjan aikana pyrittiin saamaan juoni eteen päin jopa väkisin, ja unohdettiin se, että me lukijat tarvitsemme kolme T:tä eli TTT tietoa, tunteita ja tarinaa. Ilman näitä ei synny kunnon kirjaa. Kirjassa oli minusta vain juoni ilman tarinaa ja kirjassa oli minusta suorastaan naurettavia ja ennalta-arvattavia juonenkäänteitä. Kuitenkin Ardisin kasvu ihmisenä on kuvattu hianosti, ja tietyn tilanteen kuvaus on hianosti toteutettu. On vielä pakko sanoa, että kirja herätti minussa suunnatonta vihan tunnetta, ja jouduin pitämään kirjasta taukoa, jotten heittäisi sitä seinää päin tai opettaisi sitä lentämään.(toivoen samalla, ettei se oppisi lentämään.) Jouduin potutustani purkamaan paperille kolme sivua ja en sittenkään rauhoittunut. Eli voitte vain kuvitella, kuinka kirja minusta ei ollut hyvä. Onhan tietysti hyvä, että kirja aiheuttaa tunteita, mutta rajansa kaikella. Tähän kirjaan kannattaa tarttua ainoastaan upean kannen perusteella. Mutta tämähän on vain minun mielipiteeni ja uskon, että joku voi löytää tästä syvällisemmän merkityksen ja lempikirjansa : )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti