tiistai 6. helmikuuta 2018

Haruki Murakami: Rajasta etelään, Auringosta länteen

Tästä on jo hetki, kun olen lukenut kirjan. Edelleen pidän Murakamin tyylistä, mutta huomiona voin ottaa sen, että teemat toistuvat kirjoista toiseen, kuten tässä aviorikos.

Hajime on keski-ikäinen melko menestyvä mies, jolla on kunnollinen vaimo ja kaksi tytärtä. Hänen elämäänsä kuitenkin varjostaa ajatus menneisyyden tytöstä, johon tämä oli ihastunut, ja ajatus siitä mitä jos. Tämä tyttö oli ainut joka hänellä herätti sen tunteen. Kun tämä kyseinen Shimamoto palaa Hajimen elämään, hän tulee valintojen eteen.

Jälleen Murakamin teoksessa on hyvin salaperäinen naishahmo, joka kuvataan ainoastaan miespäähenkilön silmin. Salaperäiset naishahmot ovat ihania, koska ne kutkuttavat mielikuvitusta. Mikä on Shimamoton tarina? Onko hän naimisissa? Mitä hän tekee työkseen? Mikä hänen on? Mutta ehkei niin kiinnostava (johtuen ehkäpä miespäähenkilöiden ajatusten valossa tarkastelusta) vaimokin oli minusta kiinnostava. Hänen päätöksensä ja miten he tapasivat. Pidin lopulta enemmän vaimosta ja kyseenalaistan jälleen sen, miksi ihminen hakee niin voimakkaasti hetken nautintoa?

Rakastan Murakamin pohtivaa tyyliä ja sitä, että elämässä on monta arvoitusta johon emme saa vastausta. Jotenkin hänen filosofiansa uppoaa minuun ja auttaa minua eteenpäin jokaisessa päivässä. Norweigian wood nähdään todella negatiivisena ja masentavana,mutta se käsittelee tärkeitä asioita, kuten Rajasta etelään, Auringosta länteen. Minua se jotenkin auttaa.

"Jossain vaiheessa, suurin piirtein niiden tapahtumien aikaan, 
jokin sisälläni napsahti poikki ja lakkasi olemasta. 
Ääneti ja peruuttamattomasti." - Murakami

Vielä haluan sanoa, että yksityiskohdat ovat tärkeitä, ja minusta niissä piilee kauneus. Olen huomannut tämän myös aasialaisia draamoja katsoessa, että usein juuri yksityiskohdat ovat niitä tärkeimpiä, ja pidän siitä, että verrattuna länsimaiseenkirjallisuuteen tai taiteeseen aasialaisessa taiteessa yksityiskohdilla on enemmän merkitystä, ja ne nivotaan juoneen kiinni ilman, että se on ilmiselvää.

"Shimamoto, suurin ongelmani on se, että minulta puuttuu jotain. 
Tästä elämästä ja minusta ihmisenä puuttuu pala. 
Olen hukannut sen palan. 
Ja se osa minua on aina nälissään ja janoissaan." - Murakami

Arvostelu:<3<3<3<3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti