keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä

Olen pitkään miettinyt kyseisen kirjan lukemista, koska olen kuullut sen olevan hauska ja kertovan sinkkuelämästä. Itse en ole sinkku, joten olen pohtinut, että olisiko tässä kirjassa sitten minulle yhtään mitään. Noh itseasiassa ostin heräteostoksena ja luin putkeen ja kirjastossa nauroin vedet silmissä ja huomasin vasta hetken päästä, että ympäriltä olivat kaikonneet muut opiskelijat... Pahoitteluni kaikille naurustani häiriintyneelle, mutta minusta terve nauru tekee hyvää ihmiselle.

Mielikuvituspoikaystävä on monipuolinen kirja ja sen toisaalta voi nähdä olevan omanlainen omaelämäkerrallinen teos, mutta jossa keskitytään yhden ihmisen sosiaalisiin suhteisiin ja seurustelusuhteisiin ja mitä näistä suhteista hän on oppinut. Mukaan mahtuu vakavampiakin aiheita, mutta toiset aiheet aiheuttavat naurua ja samaistumisentunnetta, mikä on omanlainen huumorinväline, koska teoksessa pystyy nauramaan ikään kuin kirjoittajan itsensä kanssa. Erityisesti karvojen poistamisesta kertova kappale aiheutti minussa samaistumista ja en voinut olla nauramatta hänen ohjeilleen, mitä karvanpoiston välineiden ohjeisiin tulisi lisätä.

Kirja kului hetkessä ja sopii kyllä kenelle tahansa, joka kestää suoraa puhetta ja tekstiä, mikä varsinkin Suomalaisessa ympäristössä tai oikeastaan länsimaisessa kulttuurissa on miltei tabu. Pidin siitä, että Rönkkönen sanoo, että ota opiksi tai älä ota tai älä todellakaan ota. Nämä ovat kuitenkin hänen henkilökohtainen elämä, ja jokaisella meistä on omamme, missä voi olla yhteneväisyyksiä tai sitten ei.

Mitä itse opin kirjasta oli hieman yllättävää, opin tarkkailemaan itseäni ja seksuaalisuuttani uudessa valossa. Se minusta oli hienoa, että kirja sai pohtimaan sitä, kuinka itsessä seksuaalisuus näkyy ja kuuluu. Toisaalta taas kirjan tyyli olla kuin naiselta toiselle naiselle oli kuin olisi kuunnellut kaverin tai isosiskon juttuja seikkailuista. Omalla tapaansa se antoi hyvän olon. Jotkin kohdat taas antoivat varmistuksen siitä, että hei en ole yksin ongelmien kanssa, eivätkä ne ole edes ongelmia, vaan täysin normaaleja asioita, joista ei vain puhuta.

Ja laitan quoten, jonka minusta jokaisen ihmisen pitäisi lukea ja ymmärtää.

"Olin pettynyt, koska odotukseni olivat olleet epärealistiset ja sumeat. Uskoin Disneyn satuihin ja odotin isomunaista vaginannuolijarakastajaprinssiäni sikspäkillä, omakotilinnalla ja lempeillä luomuvanhemmilla. Koska mitään sellaista ei odotteluistani huolimatta saapunut, velloin miesvihaisissa mielentiloissa joka toinen päivä." -Rönkkönen

Arvostelu:<3<3<3 (hyvää kevyttä lukemista)

PS. jatko-osaa kirjahyllyyn odotellessa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti