Elikkä tuon toisen Heidin kanssa sitten kävimme keskustelua Anna Kareninasta. Teimme keskustelun vähän eri tavalla kuin toisen Heidin kanssa. : ) Elikkä keskustelumme meni jokseenkin näin.Heidi: "Paskan jauhantaa politiikasta, mikä menee li hilseen. Niin tylsästi kirjoitettu, että nukahtaa. Siinä tapauksessa hyvä jos on univaikeuksia."
Miisa: "Mutta hyvänä puolena syvällinen pohdinta ihmisistä ja aikakauteen nähden loistavasti kirjoitettu ja ei ihme, että on noussut tunnetuksi."
Heidi: " Perusteellisesti kirjoitettu, jotkut tykkää jotkut ei minä en oikei pitänyt."
Miisa: "No en minäkään siitä kirjasta piitannut. Ajoittain oli hyviäkin kohtia, mutta sitten saattoi olle 14 sivua siitä, mikä merkitys venäläisillä talonpojilla on Venäjälle ja se vasta nukutti."
Miisa: "Romantiikka ei ollut elävää se oli kuollutta."
Heidi "Kuivaa, eläytymätöntä ja tasapahksua selitystä, eikä oikein osannut kertoa rakkaudesta."
Heidi: "Samanlaista draamaa, kuin nykyajan televisiossa. Jättää miehen, koska ei saanut vastarakkautta. Silloin se oli varmaankin Oh My God, mutta nykyään moinen draama on melkein arkipäivää
Miisa: "Täytyy sanoa, ettei minulla riittänyt myötätuntoa Annaa kohtaan. Minusta hän oli itsekäs, eikä ottanut muita kuin itsensä huomioon. Kaiken sen jälkeen mitä hän oli tehnyt niin silti hän oli mustasukkainen Vronskista! No mutta niin ihmismieloi toimii."
Heidi: "Minulla taasen on osittain myötätunto häntä kohtaan, koska hän ei saanut vasta rakkutta mieheltään."
Lopputiivistys: Anna halusi rakkautta ei velvollisuutta!
Olisi ollut hauskaa keskustella tosta kirjasta teidän kanssa! :D Mutta olen samaa mieltä siitä, että Anna oli kyllä itsekäs. Ja kuten Miisa mainitsikin, oli todella tylsää lukea niin pitkiä talonpoikajuttuja. Esimerkiksi oma äitini lopetti lukemisen siinä kohtaa, kun niittämistä kuvailtiin seitsemän sivua :D Mutta aikansa kontekstissa se oli varmasti merkittävä kirja.
VastaaPoista