Elikkä luin Taru sormusten herrasta ja katsoin siitä tehdyn elokuvan, mutta en katsonutkaan normaalia elokuvaa vaan katsoin kokopitkän version, mistä ei ole poistettu mitään kohtausta, jotta elokuvasta saataisiin lyhyempi.Arvostin kirjassa suuresti sen kuvailua ja yksityiskohtia. Ne elävöittivät tarinaa. Kirjaa lukiessa ymmärsi miksi tästä kirjasta on tullut klassikko ja se melkein koetaan yleissivistykseksi, että on lukenut kyseisen kirjan. Teksti osasi olla paikoin hyvin uuvuttavaakin. Näinä kirjan hetkinä toivoi että kyseistä kuvailua ei olisi niin paljon, vaikka rakastaakin kuvailua. Kirjahan pinten hobittien pitkästä matkasta synkässä maailmassa, jossa pelko valtaa alaa.
Elokuva noudatti yllättävän hyvin kirjan juonta, yksityiskohtia lukuunottamatta. (Tämä voinee johtua siitä, että katsoin täyspitkän version). Joitakin juonenkäänteitä ei oltu otettu elokuvassa ollenkaan huomioon, kuten Bombadiliä ja Kultamarjaa, mikä minua henkilökohtaisesti suretti sillä pidiän näistä kahdesta hahmosta erityisesti, heidän iloisuutensa ja lämpönsä vuoksi. Elokuva jatkui vähän pitemmälle kuin kirjassa.
Lähden nyt tutkimaan yksityiskohtien eroavaisuuksia joita riittää. Pohdin myös syitä miksi. Suurin syy varmaan yksityiskohtien puutteeseen on aika. Elokuvaa ei kukaan jaksa katsoa määräänsä enempää ja minäkin kun yhtäjaksoisesti katosin elokuvan niin rupesi minua puolenväliin jo väsyttämään ja aivot eivät jaksaneet keskittyä. Elokuva on siis todella pitkä jo ilman yksityiskohtia. Minua eniten häiritsi pieni yksityiskohta, millä ei periaatteessa ollut mitään merkitysta. Se oli kun hobitit olivat pomppivassa ponissa ja juomassa ja siinä kohtaus ei ollut pää osiltaan samanlainen kuin kirjassa. Kirjan ja elokuvan naishahmojen puuttuminen häiritsi.
Pidin kyllä kirjasta ja elokuvasta, mutta eivät päätyneet top 10 listaani : /
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti