torstai 29. tammikuuta 2015

Johanna Sinisalo: Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita

Johanna Sinisalo räjäyttää jäleen pään. Novelli kokoelmassaan Sinisalo käsittelee vuosien varrella olleita ajankohtaisi asioita, joista osa koskettaa vielä nykypäivääkin. Kirja laittoi todella pohtimaan ja miettimään yhteiskuntaamme ja onko Sinisalo vain kärjistänyt novelleissaan, vai ovatko ne tälläkin hetkellä toteutumassa. Olemmeko ajautumassa näin huonoon jamaan.

Pidin erityisesti novelleista Baby doll, valkoinen hiiri ja Palvelukseen halutaan kokenut neitsyt. En pitänyt ollenkaan Me vakuutamme sinut- novellista. Nyt kerron miksi.

Baby doll antoi miettimisen aihetta. Onko ihmiskunta oikeasti menossa tähän suuntaan? Nuoruutta palvotaan niin paljon, että lapsista on tullut jälleen kuin keskiajalla pieniä aikuisia. Yhteiskunta on niin täynnä seksiä ja seksin mainontaa, että jo ala-asteella katsellaan pornoa ja isketään poikia ja tyttöjä. 13- vuotiaalla mallilla on silikooni rinnat. Novellissa katsottiin asiaa lapsen näkökulmasta. Kovasti yritetään olla aikuisia, mutta silti ollaan lapsia ja ei ymmärretä syy seuraussuhteita. Miksi lasten nykyään pitää yrittää aikuistua niin nopeasti? Tuleeko yhteiskunnastamme sellainen että, jos nainen/tyttö kadulla yksin ollessaan tulee raiskatuksi, niin oma on vikansa kun seisoi kadulla? Toivottavasti en joudu näkemään tällaista yhteiskuntaa elossa. Tapahtuuhan sitä nytkin, mutta ei näin radikaalisti.

Valkoinen hiiri käsitteli sivaria ja armeijaa ronskisti. Suomesta on tullut militarismi, jossa kaikki käyvät armeijan ja suunnilleen aivopestään. Ihmiset ovat agressiivisia. Novelli kertoo yhden harvan sivarilaisen näkökulmasta. Hänen työstään ja siitä, että ihmisistä on tullut samanlaisia valkoisia koe hiiriä, kuin sivarilaisen työssään vahtimat hiiret. Häntä hakataan, hänet nähdään säälittävänä rottana, joka elää muiden kustannuksella. Minusta oli kiintoisaa, kuinka ihmiset oli kuin ehdollistettu. Se on mahdollista, joten miksi ei?

Palvelukseen halutaan kokenut neitsyt kertoo vanhasta heimosta, jossa miehet olivat avuttomia ja naisten suojelemia. Miehet olivat vain lisääntymistä ja nautintoa varten. Tosin eivät kaikki nauttineet, sillä ne jotka jäivät neitsyiksi pystyivät kontrolloimaan ja ymmärtämään eläimiä tsirnikkansa/neitsyytensä avulla. Minusta oli mielenkiintoista käänteinen heimo, jossa nainen oli vahva ja periaatteessa osat olivat vaihtuneet. Pidin myös tavalla, jolla novelli oli kirjoitettu. Se oli brutaali, mutta ei jättänyt kysymyksiä. Novelli kertoi sen minkä halusi.


Me vakuutamme sinut olki ahdistava, enkä ymmärtänyt oikein novellia. Ymmärsin siinä olevan Lovecraftin monstereita liitettynä saamelaisiin ja vanhoihin jumaliin. En oikein saanut otetta, ja minusta tuntui absurdilta, kuinka nämä vanhat olennot pystyivät liittymään tietoverkkoon... Kerrassaan outo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti